Elämää Ruotsissa

Tänään alkaa Suomen TV:ssä 6-osainen draama "Lasermies". Täällä se tuli syksyllä kolmessa osassa. Kyseessä on kertomus tyypistä, joka ampui yhtätoista maahanmuuttajalta näyttävää henkilöä 90-luvun alussa.

Erityisesti ajankuva lama-ajan Ruotsista, jolloin poliittinen ääriliike Ny demokrati oli voimissaan, on erittäin hyvä. Toinen mieleenpainuva seikka on täkäläisen poliisin jokseenkin huvittava toiminta rikosta selvitettäessä.

Suosittelen.

Täällä kahvilakulttuuri kukoistaa. Se on hyvä. Olen pyrkinyt kerran viikossa testaamaan yhden uuden kahvilan (tulokset julkaistaan lähiaikoina täällä). Useasti olen myös joutunut pyörähtämään takaisin, koska kahvila on ollut tupaten täynnä. Silmiin pistävää on ollut runsas lastenvaunujen määrä. Se ei sinänsä ole ollut syy, miksi olen kääntynyt pois. Useiden kahviloiden ovessa onkin lappu, jossa joko kerrotaan, kuinka monet lastenvaunut saa kahvilassa yhtä aikaa olla, tai lastenvaunut kehoitetaan jättämään suosiolla ulos. Kukaan ei ole vielä kehittänyt sellaista terästankoa kahvilan ulkopuolelle, johon kärryt saisi lukittua, ettei kukaan maahanmuuttaja tai muu kriminaali käy pöllimässä arvokkaita "Urban jungleja" tai "Emmaljungia" sillä aikaa kun lattemamma kahvittelee kanssasisarien kanssa.

Juuri luin lehdestä, että lattemammat ovat vallanneet tätä nykyä myös baarit, kiitos uuden tupakkalain. Etenkin kuppilat, joissa musiikki soi hiljaa tai sitä ei ole lainkaan ovat suosittuja. Tuohan se valinnan varaa äideille ja lisää bisnestä ravintoloille etenkin lounasajan jälkeen iltapäivälle ennen illan asiakkaita. Ja oppivat nuo "Tindrat" ja "Viggot" jo varhaisessa vaiheessa käymään baareissa.

Eilen valittiin vuoden urheilijoita eri kategorioissa. Vuoden miesurheilijaksi valittiin Tony Rickardsson. Tämä kuusinkertainen maailmanmestari sai vasta nyt ansaitsemansa palkinnon. Hän voitti myös yleisöäänestyksen eli hyvitys oli kaksinkertainen. Täytyy kyllä sanoa, että ruotsalaisen miestähdistä ei kyllä ole ylitarjontaa, jos speedway-kuskista valitaan vuoden (mies)urheilija.

Naisten puolella taso olikin sitten toista luokkaa: Vuoden parhaaksi valittiin Anja Pärson. Muut ehdokkaat vuoden naisurheilijaksi olivat Annika Sörenstam, Carolina Klüft ja Kajsa Bergqvist.

Tällä kertaa palkinnoitta jäivät kaikkien tuntemat pingis-, jää- ja käsipallotähdet. Harmi.

Ruotsalaiset ovat palanneet lomiltaan. Valtaosa täällä työskentelevistä, joilla on lapsia, piti pitkän joululoman. Loma oli yhtä pitkä kuin lasten joululomat koulusta tai päiväkodista. Joululoma vietetään monesti ulkomailla. Suosutuimpia kohteita lienevät Kanaria, Thaimaa ja Egypti. Uutuutena on Venezuelan Isla Margarita, jossa yhden kollegan perhe joulunsa vietti.

Tuossa valossa ei siis ole ihme, että vuosi sitten tsunami tappoi niin monta ruotsalaista. Täällä työpaikalla ja julkisissa kulkuneuvoissa on ollut hyvin väljää. Eilen oli vaikeuksia löytää vapaita paikkoja ruokalassa.

Käyttivätköhän ruotsalaiset kaikki lomapäivänsä nyt vai jäikö vielä talvilomalle päiviä? Veikkaanpa, että jäi. Sen verran joustavia taitavat olla lomailun ja sairastamisen suhteen.

Viime ajat on medioissa ollut pääpuheenaiheena Tukholman kantakaupungin ruuhkamaksukokeilu, joka alkoi tänään. Kokeilun päätyttyä tukholmalaiset saavat syksyllä kansanäänestyksessä sanoa mielipiteensä, jatketaanko ruuhkamaksuja. Aika kallis kokeilu, mikäli kansa äänestää vastaan. Tällä hetkellä yleinen mielipide on ruuhkamaksuja vastaan.

Ruuhkamaksun puolesta saattaisivat oletettavasti äänestää ympäristötietoiset joukkoliikenteen kannattajat eli viherpiipertäjät. Toinen ryhmä, joka saattaisi äänestää puolesta on kantakaupungin aluelle asuvat citymaasturi-ihmiset sekä työsuhdeautoilla ajavat. Östermalmin citymaastureille olisi näin ollen enemmän tilaa ajella, kun tavallinen rahvas kulkisi joukkoliikennevälineillä. Työsuhdeautoilijoiden ruuhkamaksut maksaa työnantaja, mikä on kylläkin selvä etu, johon verottajan luulisi puuttuvan.

Ruuhkamaksua vastaan saattaisi äänestää ihmiset, joiden mielestä yksityisautoilua syrjitään. Sekä väliinputoajat, jotka joutuvat edelleenkin käyttämään omaa autoa, eivätkä ole pystyneet hankkimaan "miljöbiliä", joiden myynti on kasvanut todella vahvasti ja ainoastaan tuon kokeilun takia. Kolmas porukka tietty voisi olla joukkoliikenteen vakituiset käyttäjät, jotka vastustavat väenpaljoutta kulkuvälineissä, mutta se ei liene kestävä peruste.

Kokeilun vaikutukset itse liikenteeseen nähdään lähiviikkojen aikana, kun ihmiset ovat palanneet joululomiltaan. Veikkaanpa, ettei maksulla juurikaan ole vaikutusta.

Mielenkiintoista.