Elämää Ruotsissa

Työpäivän kohokohta on täälläkin lounas. Näin se vaan on. Ensin valitaan leipäpöydän valikoimista jotain maukasta leipää, näkkileipään olen päätynyt monesti. Tumma leipä, joka on yleensä suosikkini, on täällä makeaa. Salaattipöytä on monipuolisempi kuin Suomessa. Tässä vaiheessa huomaa jo eroon suomalaisiin: Suomessa otetaan salaattia pikkulautaselle tai sitten varsinaisen ruokalautasen reunaan vähän. Täällä sen sijaan näkee isojen miestenkin ottavan sen ison ruokalautasen puolilleen salaattipöydästä ja täyttävän sitten sen lopun puolet oikealla ruualla (proteiinit ja rasvat) ja puolet perunalla, pastalla tai riisillä (hiilihydraatit). Eli lautasella on vain 1/4 lihaa, kun Suomessa puolet tai enemmän.

Lämpimän ruuan vaihtoehtoja on useita. On peruskotiruokaa (svensk husman), jota olen pyrkinyt ottamaan, jotta pääsen tutustumaan täkäläiseen ruokakulttuuriin. Torstaisin on tietenkin aina hernekeittoa ja ohukaisia hillolla. Sitten on kevyempi vaihtoehto (lättmålet), joka on myös ihan kelvollista. Yleensä kanaa tai kalaa kasviksilla höystettynä. Kasvisvaihtoehto (vegetariskt) ei välttämättä ole yhtä kevyt kuin kevytvaihtoehto, mutta eipähän nimensä mukaisesti sisällä lihaa, kanaa tai kalaa. Kasvisvaihtoehdonkin olen kerran syönyt. Oikein hyviä olivat viininlehtikääryleet. Kansainvälisessä osiossa (internationella torget) on aina ruokaa jostain päin maailmaa ja yleensä oikein hyvää. Pasta (pasta) on mielestäni niitä tylsimpiä vaihtoehtoja tässä valikoimassa. En ole vielä kertaakaan syönyt. Mieluummin teen sitten kotona pastaa. Keitto (soppa) on vielä kokeilematta.

Ruokajuomaksi voi ottaa erinäisiä juomia automaatista tai jääkaapista kivennäisveden. Itse olen vaihdellut maidon ja kivennäisveden välillä. Piimää ei ole saatavana. Lounas maksetaan sellaisilla keltaisilla lapuilla, joita työnantaja subventoi. Sitten vaan ruokapöytään.

Puheenaiheet ruokapöydässä eivät juurikaan poikkea suomalaisista. Eli sää, mennyt tai tuleva viikonloppu sekä tv-ohjelmat puhuttavat. Sen lisäksi täällä puhutaan lapsista enemmän kuin Suomessa. Mutta se johtuu siitä, että kaikilla muilla on pieniä lapsia ja lisää on tulossa näköjään. Tuossa helposti puoli tuntia ja ylikin vierähtää. Jotkut menevät lounaan päätteeksi vähän jaloittelemaan ulos (lunchpromenad), mutta minulle riittää seitsemän kerroksen kiipeäminen tänne yläkertaan.

Ai niin tänään otin kotiruokapöydästä riistamureketta sieni-kermakastikkeella ja perunoilla. Lähdenkin tästä kotiin syömään -- pastaa.