27.4.07
Loppu -- slut
Elämä Ruotsissa loppui 31.3.3007. Mitä jäi käteen?
No ainakin kielitaito kehittyi, sillä arkikieli töissä oli ruotsi. Suomenruotsi ja riikinruotsi ovat oikeastaan eri kieliä. Suomenruotsi on on vanhanaikaisempi ja siinä on paljon vaikutteita suomesta. Riikinruotsi taasen ottaa vaikutteita englannista sekä paikallisesti myös maahanmuuttajien kielistä.
Ulkona tuli syötyä ja juotua hyvin ja melko useasti. Tarjontaa riittää ja hinnat ovat hieman edullisemmat kuin Suomessa. Töissä tuli myös tutustuttua ruotsalaisiin perinneruokiin.
Suurimpia kaupunkeja (Tukholma, Göteborg, Malmö ja Uppsala) lukuunottamatta Ruotsi on jäänyt vielä melko tuntemattomaksi. Toisaalta voisin kuvitella, että pienemmät kaupungit ovat keskenään jokseenkin samanlaisia kuin suomalaiset pikkukaupungit ovat keskenään samanlaisia. Monesti siellä on keskusta, jossa on pari kävelykatua, joidne varrella on Suomestakin tutut liikkeet ja rakennukset ovat etupäässä melko matalia 2-3-kerrosta. Suomalaisten suosimia peltomarketteja on vähemmän, joten kaupunkikeskustat ovat elävämpiä.
Tukholmassa Södermalmin alue on ylivertainen. Etenkin Nytorgetin seutu ja Skånegatan tarjoavat kaikkea, mitä vapaa-ajallaan kaipaa.
Ihmiset ovat kohteliaita ja muutenkin hyvin käyttäytyviä. Toisaalta ruotsalaisiin kunnolla tutustuminen ei ole kovinkaan helppoa. Kun kuoren on onnistunut murtamaan, niin he ovat kyllä mainiota seuraa illanistujaisissa. Eli pohjimmiltaan ruotsalaiset ovat aivan yhtä ujoja ja varautuneita kuin suomalaisetkin.
Tässäpä tämä.
No ainakin kielitaito kehittyi, sillä arkikieli töissä oli ruotsi. Suomenruotsi ja riikinruotsi ovat oikeastaan eri kieliä. Suomenruotsi on on vanhanaikaisempi ja siinä on paljon vaikutteita suomesta. Riikinruotsi taasen ottaa vaikutteita englannista sekä paikallisesti myös maahanmuuttajien kielistä.
Ulkona tuli syötyä ja juotua hyvin ja melko useasti. Tarjontaa riittää ja hinnat ovat hieman edullisemmat kuin Suomessa. Töissä tuli myös tutustuttua ruotsalaisiin perinneruokiin.
Suurimpia kaupunkeja (Tukholma, Göteborg, Malmö ja Uppsala) lukuunottamatta Ruotsi on jäänyt vielä melko tuntemattomaksi. Toisaalta voisin kuvitella, että pienemmät kaupungit ovat keskenään jokseenkin samanlaisia kuin suomalaiset pikkukaupungit ovat keskenään samanlaisia. Monesti siellä on keskusta, jossa on pari kävelykatua, joidne varrella on Suomestakin tutut liikkeet ja rakennukset ovat etupäässä melko matalia 2-3-kerrosta. Suomalaisten suosimia peltomarketteja on vähemmän, joten kaupunkikeskustat ovat elävämpiä.
Tukholmassa Södermalmin alue on ylivertainen. Etenkin Nytorgetin seutu ja Skånegatan tarjoavat kaikkea, mitä vapaa-ajallaan kaipaa.
Ihmiset ovat kohteliaita ja muutenkin hyvin käyttäytyviä. Toisaalta ruotsalaisiin kunnolla tutustuminen ei ole kovinkaan helppoa. Kun kuoren on onnistunut murtamaan, niin he ovat kyllä mainiota seuraa illanistujaisissa. Eli pohjimmiltaan ruotsalaiset ovat aivan yhtä ujoja ja varautuneita kuin suomalaisetkin.
Tässäpä tämä.
5.1.07
Google-hakuja
Osa kävijöistä päätyy tähän blogiin Googlen haulla. Tässä lista hauista viimeisimmän sadan (100) vierailun joukosta (suluissa mahdolliset kommentit):
- Ruotsalaiset julkkikset (Seiskan juttu ruotsalaisten julkkisten tissibileistä?)
- Sofo (asuinalueeni)
- Ruotsalaiset kruunu farkut (alennusmyynti?)
- Nakkeja perunasalaattia (30.12.) x 4
- Uudenvuoden menu ruotsissa
- Vaatteet södermalm
- Café delivo
- Ruotsalainen kotiruoka x 2
- Tukholma tupakointikielto
- Kahvilakulttuuri ruotsissa
- Kaviaari shamppanja
- Rosso bergsunsstrand (ruotsalainen haku)
- Ruotsalaiset herkut
- Hans rausing (Tetrapakin perustaja, ruotsalainen haku)
- Oikeanpuoleinen liikenne ruotsissa
- Tukholman asuinalueet
- Vanhat toppatakit
- Puku virosta
- Isla margarita
- Tukholma ravintola norrmalm
- Canada Goose merkki
- Finnair lastenvaunut
- Klubitakki ja kauluspaita
Eli Suomessa uudenvieton vietossa on edelleen nakit ja perunasalaatti näköjään kova sana. Ruotsalainen kotiruoka ja herkut kiinnostavat suomalaisia. Joko Canada Goose on tehnyt maihinnousun Suomeen?
Hyvää loppiaista!
1.12.06
Kiva video
24.11.06
Palkkapäivä
Jostain syystä Ruotsissa maksetaan palkka kaikille kuun 25. päivä. Marraskuussa tuo päivä osuu lauantaille, joten palkka maksetaan jo perjantaina. Parahiksi juuri viikonlopun alla.
Viime viikonloppuna oli baareissa aika hiljaista. Mutta tuleva viikonloppu onkin toista maata: Kaikki kuppilat tupaten täynnä, tappelun nujakoita ja pitkiä taksijonoja luvassa. Nämä kädestä suuhun elävät luonnonlapset pääsevät taas kuluttamaan. Joten kaupoissa on ruuhkaa ja joulumarkkinatkin avautuvat juuri parahiksi.
Tulevalle viikonlopulle on ihan oma termikin: "lönehelg".
Viime viikonloppuna oli baareissa aika hiljaista. Mutta tuleva viikonloppu onkin toista maata: Kaikki kuppilat tupaten täynnä, tappelun nujakoita ja pitkiä taksijonoja luvassa. Nämä kädestä suuhun elävät luonnonlapset pääsevät taas kuluttamaan. Joten kaupoissa on ruuhkaa ja joulumarkkinatkin avautuvat juuri parahiksi.
Tulevalle viikonlopulle on ihan oma termikin: "lönehelg".
22.11.06
Laatuaikaa
Harmittaa, etten ole juurikaan kirjoitellut tänne kesän jälkeen. Johtunee kaiketi siitä, että elämä täällä on arkipäiväistynyt enkä enää osaa poimia jänniä juttuja. Olen ehkä ruotsalaistunut?
Yksi eroavaisuus tuli tässä aiemmin syksyllä mieleeni. Täällä käydään melko paljon työkavereiden kanssa olusilla ja syömässä töiden jälkeen. Mutta se tapahtuu etupäässä maanantaista torstaihin. Perjantai luetaan jo viikonlopuksi, jolloin kaikki aika pyhitetään perheelle ja lähimmille ystäville. Mitään työhön liittyvää ei enää voi kuvitella tapahtuvan perjantain kääntyessä iltaan.
Taidankin lähteä oluelle työkavereiden kanssa.
Yksi eroavaisuus tuli tässä aiemmin syksyllä mieleeni. Täällä käydään melko paljon työkavereiden kanssa olusilla ja syömässä töiden jälkeen. Mutta se tapahtuu etupäässä maanantaista torstaihin. Perjantai luetaan jo viikonlopuksi, jolloin kaikki aika pyhitetään perheelle ja lähimmille ystäville. Mitään työhön liittyvää ei enää voi kuvitella tapahtuvan perjantain kääntyessä iltaan.
Taidankin lähteä oluelle työkavereiden kanssa.
20.10.06
Vuosi takana
Oho. Lokakuun alussa tuli täyteen vuosi täällä Tukholmassa. Kävin katsomassa vuoden takaisia kirjoituksiani ja voin vain todeta, että ensivaikutelma on pitänyt yllättävän hyvin.
Nyt voin jo ehkä ottaa paremmin kantaa stereotypioihin. Ensinnäkin ruotsalaiset ovat kohteliaita. Ovea ei lyödä nenän edestä kiinni. Tilaa annetaan ja sitä myös pyydetään kohteliaasti. Yleisimmät sanat ventovieraalle ihmiselle ovat "ursäkta" ja "tack". Ehkäpä nämä ovat jo pikkuhiljaa tottuneet asumaan kaupungissa ja muiden ihmisten kanssa.
Toinen asia liittyy myös kaupungissa asumiseen ja hyviin käytöstapoihin. Nimittäin kesän reissussa tuli todettua laajemminkin ja Tukholmassa yleisesti, että vessat ovat siistejä. Se yleensä kertoo kansakunnan käytöstavoista. Siinä näkökulmassa Suomi tuntuu kuulevan enempi itä-eurooppalaiseen heimoon.
Ruotsalaisten juomatavat ovat sivistyneitä? Eipä tosiaankaan. Yhtä paljon juodaan ja yhtä lailla juovutaan kuin Suomessakin. Väkeviäkin menee kiitettävästi, esimerkiksi yökerhoissa valkovenäläinen on hyvin tuttu näky. Tietty pöydässä oleva shamppanjapullo saattaa antaa sivistyneemmän kuvan, mutta eipä se taida yksinään juomatavoista sivistyneitä tehdä.
Ulkonäköön ja vaatteisiin kiinnitetään paljon huomiota. Yleisesti ottaen miehet näkevät täällä taatusti enemmän vaivaa pukeutumisensa suhteen kuin suomalaiset miehet. Naisten välillä tuskin on eroa. Mutta kun ruotsalaiset lähtevät iltaa viettämään, niin silloin kyllä panostetaan erityisesti pukeutumiseen. Suomessa näkee ihmisiä melko arkisissakin vaatteissa yökerhoissa.
Ruotsalainen kotiruoka on hyvää. Niinkuin se on Suomessakin. Omat erityispiirteensä kansalliskeittiöön tuovat eteläisen Ruotsin keittiön herkut ankeriaasta hanheen sekä länsirannikon merenelävät.
Ruotsalaiset ovat laihoja. Niillä on varmaan hyvät geenit? Ainakin liikuntaa harrastetaan ja työnantajat tukevat liikuntaa hyvin. Kuntosalilla käynti, salibandy, sulkapalloa ja tennis lienevät suosituimmat lajit. Ja jalkapalloa potkitaan kaikkialla.
Laittakaa kommentteihin, onko jotain muita stereotypioita, joita voisin tutkiskella.
Nyt voin jo ehkä ottaa paremmin kantaa stereotypioihin. Ensinnäkin ruotsalaiset ovat kohteliaita. Ovea ei lyödä nenän edestä kiinni. Tilaa annetaan ja sitä myös pyydetään kohteliaasti. Yleisimmät sanat ventovieraalle ihmiselle ovat "ursäkta" ja "tack". Ehkäpä nämä ovat jo pikkuhiljaa tottuneet asumaan kaupungissa ja muiden ihmisten kanssa.
Toinen asia liittyy myös kaupungissa asumiseen ja hyviin käytöstapoihin. Nimittäin kesän reissussa tuli todettua laajemminkin ja Tukholmassa yleisesti, että vessat ovat siistejä. Se yleensä kertoo kansakunnan käytöstavoista. Siinä näkökulmassa Suomi tuntuu kuulevan enempi itä-eurooppalaiseen heimoon.
Ruotsalaisten juomatavat ovat sivistyneitä? Eipä tosiaankaan. Yhtä paljon juodaan ja yhtä lailla juovutaan kuin Suomessakin. Väkeviäkin menee kiitettävästi, esimerkiksi yökerhoissa valkovenäläinen on hyvin tuttu näky. Tietty pöydässä oleva shamppanjapullo saattaa antaa sivistyneemmän kuvan, mutta eipä se taida yksinään juomatavoista sivistyneitä tehdä.
Ulkonäköön ja vaatteisiin kiinnitetään paljon huomiota. Yleisesti ottaen miehet näkevät täällä taatusti enemmän vaivaa pukeutumisensa suhteen kuin suomalaiset miehet. Naisten välillä tuskin on eroa. Mutta kun ruotsalaiset lähtevät iltaa viettämään, niin silloin kyllä panostetaan erityisesti pukeutumiseen. Suomessa näkee ihmisiä melko arkisissakin vaatteissa yökerhoissa.
Ruotsalainen kotiruoka on hyvää. Niinkuin se on Suomessakin. Omat erityispiirteensä kansalliskeittiöön tuovat eteläisen Ruotsin keittiön herkut ankeriaasta hanheen sekä länsirannikon merenelävät.
Ruotsalaiset ovat laihoja. Niillä on varmaan hyvät geenit? Ainakin liikuntaa harrastetaan ja työnantajat tukevat liikuntaa hyvin. Kuntosalilla käynti, salibandy, sulkapalloa ja tennis lienevät suosituimmat lajit. Ja jalkapalloa potkitaan kaikkialla.
Laittakaa kommentteihin, onko jotain muita stereotypioita, joita voisin tutkiskella.
25.9.06
Reinfeldtin Ruotsi
Täby on Ruotsin tulevan pääministerin Fredrik Reinfeldtin (M) kotipaikka. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on rouva Filippa Reinfeldt (M). Valtuustossa istuu myös koulutuskonsultti Bruno Reinfeldt (M). Sunnuntain (24.9.06) Svenska Dagbladet julkaisi artikkelin otsikolla "Reinfeldts Sverige".
Tässä Täby-statistiikkaa:
Tässä Täby-statistiikkaa:
- 53%:a kunnanvaltuutetuista Moderaatteja
- 60 861 asukasta
- Työttömiä 722
- 13%:a asunnoista vuokra-asuntoja
- 60%:a vanhustenhoidosta hoidetaan yksityisten yritysten avulla
- Yli 7 000 yritystä.
Lopuksi sosiaalidemokraatin ajatuksia Reinfeldtin Täbysta.
